Sain tällä viikolla upean naistenpäivän kortin rakkaalta ystävältä. Kortissa (kuva alla) oli teksti: ”Mitä elämässä tapahtuukaan, sinä selviät siitä.” Kortin sanomasta tuli lämmin tunne siitä, että on joku, joka uskoo minuun ja minun kykyyni selvitä, tuli eteen mitä vaan. Samaan aikaan tällä viikolla olen viettänyt vapaajaksoa opinto-ohjaajan työstäni, ja olen käyttänyt aikaa ja energiaa Ohjausaika -yritykseni asioihin. Olen pohtinut myös, mikä tässä yrityksessä ja sen palveluissa eli ihmisten ohjaamisessa minua innostaa niin, että ideoiden ja ajatusten tulvasta ei meinaa tulla loppua. Lopulta kortin viesti johdatteli ajatukseni ohjauksen ytimeen. Siihen, miksi uskon ja tiedän, että ohjaus toimii ja miten sen avulla voin auttaa ihmisiä. Otan tässä pohdintani keskiöön työnohjauksen, mutta kyseessä voisi yhtä hyvin olla opinto-ohjaus tai uraohjaus.

Ruutu & Salmimiehen (2020) kirjassa (Työnohjaajan opas, valmentava ja ratkaisukeskeinen ote) kuvataan, että työnohjaus perustuu vuorovaikutuksessa tapahtuvaan dialogiin eli kahden tai useamman henkilön vuoropuheluun. Hyvän vuorovaikutukseen liittyy kyky kuunnella ja kuulla toista sekä kyky ilmaista omia ajatuksiaan. Avoimessa ja luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa on mahdollisuus tarkastella ja tarpeen mukaan muuttaa käsityksiä ja näkökulmia. Voi löytää uudenlaisia ratkaisuja käsiteltävään teemaan liittyen. Ideat ja ajatukset jalostuvat ja saavat selkeämmän muodon. Työnohjaaja auttaa kysymyksillään prosessissa eteenpäin. Työnohjaajan on mahdollista ottaa vastaan voimakkaitakin tunteita ohjaustilanteessa, säilyttäen itse neutraalin näkökulman asiaan. Empaattinen, hyväksyvä ja läsnäoleva ote on tärkeää. Se vahvistaa uskoa ohjattavan omiin kykyihin ja vahvuuksiin löytää ratkaisevia askeleita kohti asetettua tavoitetta.

Ratkaisukeskeinen työnohjauksen lähtökohtana on se, että asioihin on ratkaisuja, ja ne löytyvät ohjattavalta. Työnohjauksen avulla löytää voimavaroja haastavissa tilanteissa ja saa toivoa siihen, että asiat selviävät ja asioiden kanssa voi selvitä. Ohjauksessa voi tunnistaa tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä fokusoida tekemistä ja tavoitteita uudelleen. Kaikki tämä perustuu vuorovaikutukseen, keskusteluun, jota käydään työnohjauksessa. Sen myötä on mahdollista vahvistaa luottamusta siihen, että vaikka (työ)elämässä tapahtuu kaikenlaisia asioita, niistä selviää.

Ohjauksen yleiset vaikuttavat tekijät

Mikä ohjauksessa sitten vaikuttaa? Viime vuosituhannen vaihteessa on tutkittu terapiassa vaikuttavia tekijöitä, ja vaikka työnohjaus ei ole terapiaa, näitä yleisiä vaikuttavia tekijöitä on mahdollista soveltaa myös työnohjauksen kontekstiin ja siinä työstettävään muutokseen. Sekä työnohjaus että terapia perustuvat kumpikin vuoropuheluun, ja kummassakin tavoitteena on myönteisen muutoksen ja asiakkaan aktiivisen toimijuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.(Ruutu & Salmimies 2020). Vaikuttavat tekijät selittävät sitä, miksi työnohjaus toimii ja auttaa asiakasta muutoksessaan eteenpäin. Listassa on mainittu myös kuinka suuri vaikutus eri tekijöillä ajatellaan prosessissa olevan. Näitä yleisiä vaikuttavia tekijöitä ovat (kuva alla):

  • Työnohjaajan ja ohjattavan välinen suhde, 30%
  • Pystyvyysodotukset, 15%
  • Työnohjauksen menetelmät ja tekniikat, 15%
  • Työnohjauksesta riippumaton asiakkaan muutos, 40%
Ohjaus auttaa vahvistamaan ohjattavan uskoa omiin vahvuuksiinsa

Kun tarkastelee noita tekijöitä, huomaa, että työnohjauksessa vuorovaikutussuhteella on iso merkitys (30%). On tärkeää, että yhteistyösuhteessa vallitsee luottamus, jonka pohjalta vuorovaikutusta voi kehittää. Dialogisessa, vastavuoroisessa vuorovaikutussuhteessa kaikki osapuolet oppivat toisiltaan prosessin aikana, ja tilanteessa rakennetaan uutta, yhteistä ymmärrystä keskusteltavasta asiasta. On siis tärkeää, että osapuolten välinen yhteys toimii. Hyvää vuorovaikutussuhdetta ja sen toimivuutta kannattaa vaalia avoimuudella ja rehellisyydellä.

Pystyvyysodotuksilla (15%) tarkoitetaan tässä muun muassa sitä, että lähtökohtaisesti ohjattavalla on myönteisiä odotuksia omista taidoistaan muuttua ja oppia uutta. Yhtä tärkeää on myös se, että ohjattava luottaa ohjaajansa kykyihin ohjata prosessia ja auttaa ohjattavansa tavoitteidensa suuntaan. Yksi näkökulma on myös se, että työnohjaaja uskoo sekä omiin kykyihinsä että asiakkaan mahdollisuuksiin oppia ja kasvaa edelleen.

Työnohjauksessa käytettävät menetelmä ja tekniikat nappaavat 15% osuuden muutoksen tekemisestä. Pääosa menetelmistä on vuorovaikutusta, kysymyksiä, tarkentamista, toisin sanoen sanomista, tunteiden sanoittamista, asioiden uudelleen määrittelyä jne. Tärkeää on menetelmien oikea-aikainen käyttö, milloin vapaalle kerronnalle on hyvä antaa tilaa, ja milloin taas on hyvä tarkentaa, palata taaksepäin, ehkä vähän haastaa tai oivalluttaa kysymyksillä. Menetelmät voivat olla myös toiminnallisia, kuten rentousharjoituksia, kuvakorttien kanssa tehtäviä harjoituksia, luontomenetelmiä, taiteellisia mentelmiä tai vaikka kirjoitusharjoituksia.

Listan viimeisin, mutta 40 prosentin osuudellaan isoin tekijä on työnohjauksesta riippumaton asiakkaan muutos. Työnohjaus tapahtuu usein esimerkiksi kolmen tai neljän viikon välein, ja ohjauskertojen välillä ohjattava elää elämäänsä ja kokee asioita, jotka vaikuttavat tavoiteltavaan muutokseen. Vaikuttavat asiat voivat olla esimerkiksi tietoisia valintoja, kollegoiden, esimiehen tai muiden kanssa käytyjä keskusteluja ja niistä saatuja oivalluksia. Ne voivat olla muutoksia arjessa suuntaan tai toiseen. Voi ajatella, että työnohjaus on muutoksessa prosessin käynnistäjä, joka auttaa ohjattavaa tietoisen muutoksen tielle. Työnohjaus kokoaa kerta toisensa jälkeen yhteen asioita ja auttaa havaitsemaan tapahtuneita edistyksen askeleita, joita tapahtuu usein niin, ettei niihin tule erikseen kiinnitettyä huomiota.

Se, että voin olla toiselle ihmiselle tai ryhmälle avuksi, on minulle tärkeää ja merkityksellistä, ja siksi myös innostavaa. On hienoa olla läsnä, kun ohjattava/ohjattavat kuvaa tavoitteitaan, suuntaa ja visiota siitä, mihin on pyrkimässä. On upeaa nähdä tapahtuva muutos, kun löytyy keinoja muuttaa toimintaa haluttuun suuntaan. Joskus se tarvitsee ohjaajalta sopivasti kannattelua vaikeiden tilanteiden tai aikojen yli, joskus taas oikeassa kohdassa innostamista ja vahvuuksien ja edistysaskeleiden huomaamista. Joka tapauksessa ohjaus on parhaimmillaan sitä, että ohjattava vahvistaa tunnettaan ja käsitystään siitä, että mitä tapahtuukaan, hän selviää. Siinä se taika on, niin se ohjaus toimii.

Aurinkoa päivääsi,

Satu

p.s. Olen iloinen, jos jätät kommentin blogiini. Tiedoksi, että sähköpostiosoitettasi ei julkaista, eikä käytetä mihinkään tarkoituksiin.

p.s.2 Laitathan viestiä, jos koet, että voisin auttaa juuri sinua 🙂

Kategoriat: Työnohjaus

0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *